Ilo läikkyy ja väikkyy, lotisee lattialle ja kimpoilee pinnasta toiseen, pinnistelee esiin vaikka väkisin ja tulvii esiin täyttäen jokaisen juonteen ja halkeaman. Ilo ei anna saapuessaan muulle tilaa, vaikkakaan ei aina suostu tulemaan paikalle kutsuttaessa, viivyttelee matkallaan ja raahaa jalkojaan tarpeettoman pitkään. Ilossa on mahdollisuuksia sekä uudenlaiseen olemiseen että vanhan kanssa elämiseen uuden valon kajossa,…