Valkoisuus, sivistys ja sivilisaatio – väitöskirjani pähkinänkuoressa

Schlesinger Library ja ensimmäinen arkistokansioni

Olen päässyt arkistokammosta yli ja avannut ensimmäiset arkistokansiot, joten olen nyt valmis kirjoittamaan myös täällä tarkemmin omasta tutkimuksestani. Tutkimusaiheeseeni olisi monta lähestymistapaa, mutta yritän vastata tässä keskeisimpiin ”mitä,” ”missä,” ”milloin” ja ”miksi”-kysymyksiin.

Tiivistetysti tutkin väitöskirjassani yhdysvaltalaista yliopistokoulutusta vuosien 1890 ja 1914 välillä.

Tutkimuksessani keskityn analysoimaan koulutuksen ihanteita ja tavoitteita, eli siis sitä, miksi kouluttautuminen nähtiin tärkeänä, miten yliopistot perustelivat omaa olemassaoloaan ja millaiset ajatukset sivistyneestä ihmisyydestä määrittelivät opintojen sisältöä ja rakenteita. Kaikenkattavana teemana väitöskirjassani on sen avaaminen, kuinka sukupuolta ja rodullisuutta* rakennettiin näiden yliopistokoulutuksen ihanteiden kautta.

Kun käsittelen sukupuolta ja rodullisuutta, lähden siitä ajatuksesta, että naiseus tai mieheys eivät ole automaattisia biologisia kategorioita eivätkä eri ihonväriä kantavat kehot kanna biologisia eroja toisiinsa nähden. Kaikki näille ryhmille kasatut ominaisuudet rakentuvat kulttuurisesti eli siis ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteiskunnallisissa valtarakenteissa.

1900-luvun taitteessa yhdysvaltalainen yliopistokenttä oli varsin monenkirjava, mutta monia sen itärannikon maineikkaita vanhoja yliopistoja yhdisti yksi seikka: ne suostuivat ottamaan opiskelijoikseen pelkästään miehiä tai pelkästään naisia. Lisäksi osa niistä kieltäytyi hyväksymästä muita kuin ihonväriltään valkoisten hakemuksia, kun taas osassa opiskeli myös joitain harvoja afroamerikkalaisia, aasialaistaustaisia sekä muita, jotka eivät aikalaisten silmissä täyttäneet valkoisuuden kriteerejä. Näin siis jo yliopistojen sisäänpääsykriteerit heijastelivat sitä rodullistavien hierarkioiden ja sukupuoleen sidottujen merkitysten maailmaa, joka tiivistyi myös kouluksen ihanteissa.

Tärkeä käsite tutkimuksessani on sivilisaatio (engl. civilization), joka viittasi 1900-luvun alussa ajatukseen ihmisten eri ”roduista” ja näiden oletettujen rotujen eritahtisesta kehityksestä kohti sivistyksen huippua. Ajan yhdysvaltalaisten silmissä ihonväriltään vaaleimmat edustivat kaikkein kehittyneintä osaa ihmiskunnasta ja tuon ihmisryhmän ylivertaisen kyvykkyyden ansiota olivat kaikki maailmanhistorian edistysaskeleet aina tuohon menneeseen nykyhetkeen saakka. Näin siis valkoisuutta ja sen kehittyneisyyttä tuli myös suojella ulkopuolisilta, valkoisuutta oletetusti rapauttavilta tekijöiltä.

Tutkin väitöskirjassani Harvardin ja Princetonin yliopistoja, jotka hyväksyivät opiskelijoikseen pelkästään nuoria miehiä pitkälle 1900-luvun puolelle saakka, sekä Radcliffen, Bryn Mawrin sekä Mount Holyoken yliopistoja, jotka olivat avoimia vain nuorille naisille. Näistä Radcliffe oli tiiviissä yhteistyössä Harvardin yliopiston kanssa, sillä samat professorit olivat vastuussa opetuksesta kummassakin oppilaitoksessa ja niiden kampukset sijaitsivat lähekkäin. Radcliffe, Bryn Mawr sekä Mount Holyoke kuuluivat niin kutsuttuun Seven Sisters-korkeakouluverkostoon, joka koostui itärannikon naisyliopistoista. Princeton ja Harvard puolestaan edustavat yhä edelleen tunnettuja Ivy League-yliopistoja. Tutkimani yliopistot kouluttivat pääosin yhdysvaltalaista itärannikon eliittiä, joten myös yhteiskuntaluokan analyysillä on tärkeä rooli tutkimuksessani.

Entinen Radcliffe College toimii nykyisin Harvardin alaisena instituuttina – vuonna 1977 naiset saivat tasavertaisen oikeuden hakea opiskelijoiksi Harvardiin.

Yleisemmällä tasolla tutkin myös yliopistokoulutuksen roolia yhteiskunnassa. Väitöskirjani ytimessä on ajatus siitä, että yliopistokoulutuksella on aina tavoitteita, se perustuu aina joillekin ideologioille ja siten se ei koskaan ole arvovapaata tai objektiivista. Etenkin 1800-luvun jälkeen nämä tavoitteet ovat liittyneet usein jotenkin kansakunnan rakentamiseen ja tietynlaisten kansalaisten kasvattamiseen.

Toisaalta yliopistot ja monet niiden piirissä toimivat ihmiset professoreista opiskelijoihin vaalivat usein jonkinlaista sivistyneen yksilön ihannetta, jolloin osa tuon sivistyneen yhteisön rakentamista on rajojen rakentaminen – kaikki eivät voi mahtua sivistyksen raamien sisään tai muuten sivistyneisyys menettää arvonsa ryhmäidentiteetin ja rajanvedon perustana. Koska yliopistojen piirissä on valtava määrä erilaisia yksilöitä ja koska niissä tapahtuvaan tiedontuottamiseen liittyy olennaisesti kiistely sekä vastakkaisten näkemysten esittäminen, käsitys sivistyksestä ei tietenkään koskaan ole täysin yhtenäinen tai kiistaton.

Näin siis keskeisimmät tutkimuskysymykseni ovat: millä tavoin yhdysvaltalaiset opiskelijat käsitteellistivät ja merkityksellistivät koulutustaan sekä siihen liitettyjä ideaaleja? Miten nais- ja miesopiskelijat näkivät omat opintonsa, tulevaisuutensa ja tehtävänsä yhteiskunnassa? Millaisia rodullisia merkityksiä koulutuksessa rakennettiin ja miten opiskelijat noudattivat, haastoivat ja neuvottelivat uudelleen valkoisuuden määreitä ja merkityksiä? Miksi koulutus ja sivilisaatiodiskurssi punoutuivat yhteen?

Sitten vielä se tärkein näkökulma eli miksi tällaista aihetta pitää ylipäätään tutkia? No ihan siksi, että yliopistot ovat hirveän monin tavoin keskeisiä yhteiskunnallisia valtakeskittymiä, jotka heijastelevat ja muokkaavat aina oman aikansa maailmankuvaa. Näin siis avaamalla yliopistojen ja niissä toimivien yksilöiden käyttämää valtaa voin avata myös sitä, keitä tuo vallankäyttö sulkee ulos ja keitä se suosii. Nämä rajanvedot ovat tavalla tai toisella läsnä myös nykyisissä yliopistoissa, joten tutkimukseni toivottavasti avaa lukijoilleen myös uusia tapoja tarkastella omaa elinpiiriään, jos yliopisto siihen tavalla tai toisella kuuluu.

*Käsitteet rotu (engl. race) ja suomeen paremmin istuva rodullisuus sekä rodullistaminen ovat monilla merkityksillä ja kielten välisillä merkityseroilla ladattuja termejä. Koska oma tutkimukseni kietoutuu niin monien kipeiden ja eriarvoistavien yhteiskunnallisten valtarakenteiden ympärille, tulen kirjoittamaan jossain vaiheessa erillisen tekstin oman tutkimukseni käsitteistöstä etenkin rodullisuuden näkökulmasta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s