Joku otsikko tähän

Akateemista tekstiä vuodelta 1908. Marian Blackallin essee English A-kurssille ansaitsi arvosanan B+.

Kirjoittaminen voi joskus olla vähän tuskaista ja akateeminen kirjoittaminen etenkin. Kun ajatukset ja sanat menevät kiertävät kehää ja teksti näyttää hajanaiselta kokoelmalta satunnaisia lauseita, tuntuu minkään saaminen ikinä koskaan valmiiksi aivan mahdottomalta. Miten yksikään teksti tai kirja on koskaan valmistunut, miten kukaan on siihen yltänyt?

Akateemisen kirjoittamisen konventiot ovat monet1 ja oman tyylin ja äänen sovittaminen sopivalta tuntuvalle paikalle niiden joukkoon vaatii aikaa.

TÄHÄN JOTAIN FOUCAULT’TA

  • Natalie Goldberg – Writing Down the Bones
  • Helen Sword – Air & Light & Time & Space
  • ??

Myös kirjoittajan odotukset tekstin yleisöstä muovaavat sen rakentumista. Millaista sanastoa lukijat ymmärtävät, millaiset teemat heihin vetoavat ja kuinka kapea tai laaja yleisö oikeastaan onkaan? Ketkä ovat väitöskirjan yleisö, tuleeko väitöskirjasta kirja vai onko se jo?

(Muista lisätä näkökulma kaunokirjallisuuden ja akateemisen kirjoittamisen suhteesta)

  • kerronnallisuus, narratiivit ja narratiivien vaarat?
  • kielelliset keinot: tiede ja taide: mikä on ero ja etäisyys, millä ehdoin tietäminen on tiedettä, millä taidetta?

YHTEENVETO? Mihin tästä?

—-

1 VIITE?

Jotensakin tältä näyttää ja tällaisia ajatuksia herättää oma väitöstekstini tällä hetkellä. Jotain olennaista tästäkin varmaan ehkä vielä uupuu.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s