Joskus menneisyyden lähteitä lukisessa pääsee kokemaan riemastumisen hetkiä, kun arkistossa törmää johonkin yllättävään, poikkeukselliseen tai yksinkertaisesti omituiseen.

Pääsin kokemaan tämän riemun, kun avasin Bryn Mawrin yliopistossa 1900-luvun taitteessa opiskelleen Edith Dabneyn leikekirjan. Leikekirjat olivat varsin tavallinen tapa etenkin naisopiskelijoille kerätä talteen muistoja opiskeluajalta ja niistä löytyi esimerkiksi kutsukortteja, konserttilippuja, lehtisiä urheilukilpailuista, lehtileikkeitä sekä ystäviltä saatuja kirjelappusia ja piirroksia.

Parrisin leikekirjassa huomioni kiinnitti erityisesti pieni paperilappunen, johon oli piirretty viidet kasvot. Piirrokset eri muodoissaan ovat leikekirjoissa tavallisia, mutta kasvokuviin liitetyt tekstit äimistyttivät tuttuudessaan: ”Constance as she is”, ”Constance as she is not” ja ”Constance as she really is.” Kuvahan on ilmiselvä meemi!

Kuka tahansa 9GAG-meemisivulle eksynyt tai muuten sosiaalista mediaa viime vuosina seurannut tunnistaa saman, eri näkökulmia pallottelevan kielen, jossa yksilöä kuvataan tälle tyypillisinä pidettyjen sekä epätyypillisten piirteiden kautta. Kyseisen meemin nykyversiossa on yleensä kuvattuna tietty ilmiö tai asia eri näkökulmista – yleensä mukana on ystävien näkökulma, yhteiskunnan näkökulma, oman äidin näkökulma, oma näkökulma sekä jonkinlainen reaalitodellisuus (alla meemiesimerkki historiantutkijuudesta). Meemin hupi siis koostuu eri näkökulmien välisistä ristiriidoista ja kontrasteista, jotka tiivistävät saman identiteetin tai ominaisuuden eri kasvot.

Vaikka piirrosta ei voi tietenkään liikaa samaistaa nykynuorison nettikieleen, jäi se silti kutkuttamaan mieltäni. Mitä piirros kertoo Constancesta, millaisia puolia se nostaa hänestä esille? Entä mitä piirtäjä haluaa sanoa kuvan toisesta hahmosta eli Gracesta? Näihin kysymyksiin vastaaminen onkin astetta hankalampaa. Muodon tuttuudesta huolimatta piirros ei ehkä noudata myöhempien meemien kanssa samaa kaavaa eivätkä sen esittelemät eri näkökulmat ainakaan avaudu nykylukijalle vaivatta.

Ylhäältä alaspäin lukiessa paperilla ensimmäisinä ovat kahdet samanlaiset kasvot katse alas luotuna. Ne ovat ilmeiltään kovin samanlaiset, vaikka niistä vasemmanpuoleinen onkin kuvattu aavistuksen enemmän sivulta kuin katsojan suoremmin kohtaava oikeanpuoleinen hahmo. Jälkimmäinen on kuitenkin enemmän luonnosmainen ja viivoiltaan hennompi kuin ensimmäinen, johon oman tulkintani mukaan myös teksti ”Constance as she is” viittaa. Kuvan nainen ylösnostettuine hiuksineen on seesteinen ja vakava, vähän jopa ylväs, hillitty ja hallittu.

Näiden kasvojen alla oleva rintakuva tekstillä ”Constance as she is not” on kuitenkin hämmentävä – eihän se eroa mitenkään merkittävästi edellisistä. Ainoa isompi ero ovat naisen avoimemmat silmät ja sivulle suuntautuva katse sekä piirroksen ulottuminen hartioihin saakka. Ilmeeltään ja olemukseltaan nainen on edelleen hyvin seesteinen ja ylväs sopusuhtainen säännöllisine kasvonpiirteineen ja huoliteltuine hiuksineen eikä merkittävästi erilainen edellisistä.

Alin kuva ja sen kuvaama Constancen syvin olemus on sen sijaan ihan omanlaisensa. Sen nainen on raisu ja lievästi räjähtänyt, kyhmynenäinen ja virnistävä. Kaikki aiempi rauhallisuus on poissa, hiukset sojottavat eteen, taakse ja sivulle, mutta ilkikurinen ilme kertoo, että tämä ei häntä haittaa.

Mitä tästä voi sitten nykykatsojana päätellä? Yksi mahdollinen tulkintakehys kuvasarjalle on ehkä Constancen aamu-unisuuden kommentointi. Ylimmässä kuvassa naisen katse ei tällöin olekaan luotu alas, vaan hänen silmänsä ovat kiinni – Constance on siis unessa. Keskimmäisessä kuvassa onkin sitten olotila, jossa Constance ei koskaan ole – hereillä, valppaana, vakaan rauhallisena – jolloin viimeinen kuva paljastaa todellisen, pommiin nukkuneen ja pidättyväisyydestä vähät välittävän Constancen raisusti tukka sekaisin ja vallaton virne kasvoillaan. Tämä kuvaus sopisi ainakin hyvin paikoin hyvin ilkikuriseen ja toisten kustannuksella vitsailevaan opiskelijahuumoriin, jota opiskelijoiden leikekirjat olivat täynnä.

Mutta kuka on sitten Grace ja mitä tarkoittaa teksti ”Grace with a D? E? Expression?” hänen kohdallaan? Gracen kuvasta selvimmin piirtyvät esiin pottunenä sekä villin näyttävä ja muodikas pompadour-kampaus, jossa hiukset nostettiin ylös päätä kiertävän hiuslisäkkeen yli.. Se on samalla tavalla pilapiirrosmainen kuin viimeinen kuva Constancesta, mutta lisäkuvien puute sekä lukuista kysymysmerkit vaikeuttavat sen tulkintaa. Isot alkukirjaimet D ja E voisivat viitata ehkä muihin opiskelijoihin, joiden läsnäolo vaikuttaa Graceen tietyllä tavalla, mutta artikkeli ”a” puolestaan antaisi ymmärtää, että sitä seuraa substantiivi, ei erisnimi. Gracen ilme on oman tulkintani mukaan virnuileva, kiltti ja ehkä vähän jopa hempeä. Ehkä kysymysmerkit viittaavat siihen, ettei piirtäjä ole itsekään ollut ihan varma siitä, mitä haluaa sanoa.

Tekstit kahden viimeisen pilapiirroksen kohdalla on kirjoitettu myös eri käsialalla kuin aiemmat tekstit, joten ne on ehkä myös piirtänyt eri ihminen. Kuvasarja paperinpalalla on ehkä siis täydentynyt asteittain piirtelystä luennon aikana sisäpiirin vitsiksi, joka avautui täysin vain asianosaisille. Yliopiston vuosikirjoista löytyvät Constance Davis Leupp ja Grace Lynde Meigs toimivat ehkä kuvien inspiraationa, mutta tästäkään ei voi olla täysin varma. Nykytutkijalle kuva antaa ainakin hauskan tulkintaharjoituksen, jossa pääsee yhdistelemään nykyisiä ja menneitä huumorin muotoja.

Kuvalähteet:

Piirroskuva: Edith Dabney (Ford) scrapbook, BMC-9LS-9, Box: 1. Bryn Mawr College.

Alempi meemi: https://jacksonianamerica.com/2012/02/16/what-history-professors-do/